Ompa ihanaa kun on viikonloppu niin saa hyvällä omalla tunnolla löhöillä.:)

Kävin eilen siellä neurologilla ja nyt on helpottunut olo! Päässä ei ole mitään vakavaa vikaa vaan kaikki oireet johtuu lihasjäykkyydestä oikeassa lavassa, hartioissa ja niskassa. Tilannetta ei varmasti auta ollenkaan se, että joudun yhä nukkumaan sohvalla, koska Everi on niin kipeä. Viime yönäkin päästiin nukkumaan siinä viiden aikaan aamulla ja heräsinkin sitten siinä ennen seittemää kun rupesi olemaan valoisaa. Meillä ei nimittäin olkkarissa ole ollenkaan verhoja...

Tänään en vielä uskaltautunut tennikseen ja tosiaan olo on aika hatara huonojen yöunienkin takia. Santtu lähti just hakemaan lisää kipulääkettä Everille, joten jospa ens yö ois sitten parempi. Santtu ja Acu on nukkunu makkarissa ja varsinkin Aculle se on tehny hyvää. Se on kyllä ollu varsin äksyllä tuulella ja kiertää yhä Everin tosi kaukaa. No toisaalta en ihmettele, koska mullakin on sääret ja reidet mustelmilla kun Everi kirjaimellisesti hyökkää päin ton sen kopan kanssa. Ei paljoo murahdukset auta ja jos sille huutaa niin sillä ei saa mitään aikasex. Hennolla ja kiltillä äänellä kun oikein nätisti pyytää niin sitten Everi tekee mitä pyydän.:) Varsin herkässä mielentilassa siis! Itse kukin.:) Meijän takastakin on rappaukset varissu kun Everi jyrää kaiken ton kopan kanssa....Ihme ja kumma se ei kyllä vielä oo hajonnu!! Silloin kun Acu leikattiin niin sillä meni melkein koppa per päivä. Loppujen lopuksi en enää kehdannut käydä ostamassa niitä lisää lekurilta joten oltiin sitten ilman. Acun motto oli se, että läpi mennään vaikka mikä olisi edessä. Mm. olohuoneen puupöydän jalka katkesi, kun Acun mielestä se oli sen ja kopan edessä.:) Everi sentään pysähtyy jos törmää johonkin. Sitten se katsoo mua, että mamma, mitäs nyt??

Nyt pitää lähteä siivoamaan alakertaa vanhoista muuttotavaroista (isäni sai myytyä vanhan asuntonsa ja siellä oli järkyttävän paljon meijän tavaroita jäljellä...), että saan lattian tyhjäksi ja joogamaton sinne.:) Pääsee rentoutumaan!!