Jee! Pääsinpäs pitkästä aikaa kirjoittamaan kuulumisia. Sivuston päivitykset ovat kestäneet yllättävän kauan ja nyt täytyykin opetella käyttämään uusittua sivustoa.. Se ei ole kovinkaan helppoa minunlaiselleni "tietokonenerolle"!
No eiköhän se tästä...Onhan mulla Santtu apuna!

Sain viikonloppuna Acun treenikalenterin koskien pelastukoiratreenejä ja vaikutti todella mielenkiintoiselle. Olin kyllä suoraan sanottuna aika kauhuissani, kun selailin treenipaikkoja....
Pääsemme Acun kanssa mm. Espoon keskustaa ja kauppakeskus Selloon...:) Toivon TODELLA, että kaikki menee hyvin. Acu ei ole pitkään aikaan ollut keskellä ihmispaljoutta, joten saas nähä kuin meille käy....No tässä on nyt kuukausi aikaa ennen noita kaupunkitreenejä, joten pitänee lähteä käymään jossain ennen oikeita treenejä. Muuta ongelmaa en siis pelkää, mutta jos siellä on paljon muita koiria niin Acun pinna ei välttämättä kestä tilannetta ja vielä kun laskee ne kaikki ihmisetkin siihen mukaan niin HUI!:)

Everin kanssa ollaan kotona jatkettu maahanmeno ja muita hallintaharjoituksia, mutta se tuntuu olevat todella blondi... (tai sitten niin ovela kelmi että vetää meitä koko ajan ihan kuusnolla....)
Acu oppi pentuna kaikki "temput" muutamissa minuuteissa, mutta Everi ei ihan oikeasti tunnu ymmärtävän yhtään, että mistä on kyse. Heiluttaa häntää ja tapittaa silmä kovana, mutta mitään muuta aivotoimintaa ei tunnu tapahtuvan..Hirmuinen tekemisentahto sillä näyttää olevan, mutta ei siis kuukauden aikana oppinut menemään edes maahan...Osaa kyllä istua, mutta siihen se jääkin.
Toisaalta on todella turhauttavaa kun ei saa aikaiseksi edistystä ja ollaan kokeiltu eri koulutustapoja mutta ei niin ei...

Ollaan muuten perjantaina menossa tapaamaan Tommy Wireniä, joten ehkäpä sieltä saisi uusia vinkkejä! Varailin ajan tuossa alkuviikosta ja kerroin, että namipalkkaukseen en halua ryhtyä ja hän lupasi kertoa vaihtoehtoisia menetelmiä. Acun kanssahan olemme toteuttaneet Pertti Vilanderin metodeja ja haluankin nyt saada uusia näkökulmia koulutus-ja kasvatusasioihin.
Mielenkiinnolla odotan myös automatkaa Tommyn luo...Sinne tulee meiltä reilu kolmen tunnin reissu per suunta, joten saa nähä montako kertaa Everi oksentaa autoon.....

Eilin Everi oli aika pipi. Olin toissailtana antanut sille matolääkkeen ja en arvannut sen aiheuttavan moisia oireita. Aamuyöllä heräsin kun Everi oksensi ja löysin matolta pienen pienen nestelammikon, jonka keskellä oli sentin mittainen risu.
Ajattelin, että meijän herkkämaha oli sitten vaan sen takia oksentanut. Päivällä totuus kuitenkin rupesi valkenemaan. Everi aloitti kuolaamisen ja se kuolasi todella runsaasti! Soitin sitten taas meidän viralliselle puhelintukihenkilölle, eli Riikalle ja sain taas hyvät ohjeet ja hän arveli, että Everin huono olo johtuu matolääkkeestä. Päästin Everin ulos ja menin hetken kuluttua katsomaan onko hätä jo tullut. Everi nökötti oven takana ja sen suusta roikkuvat kuolajojot oli jäätyny!!!*nauraa* Se oli niiiiin säälittävän näkönen että!
Everillä meni myös maha ihan kuralle ja ruvettiin jo Santun kanssa jakamaan valvomisvuoroja, mutta ne oli onneksi turhia. Everi nukkui (ja kuolasi) koko iltapäivän ja illalla rupesi olo helpottamaan.
Annoin sille hieman naudanmahaa ja yöllä ei ollut tehnyt mitään hätää sisälle!!:) Aamulla annoin normaalin satsin safkaa ja lähdettiin töihin. Kotiin päästyämme oli Everi ollut taas tosi oma-aloitteinen..Se oli syönyt naudanpalalihaa ja 500g jauhettua lohta (joka oli ollut sulamassa tiskialtaassa). Kasvismössö, joka oli lohen vieressä ei kuitenkaan ollut kelvannut, mikä viittaa siihen, että se ei ole niin tyhmä miltä näyttää...:)
Acu paikallisti Everin lounaspaikan ja missäs muualla olisikaan niin mukava mutustella eväitä, kun pehmeällä olohuoneen matolla. Nyt meijän matto haisee siis kusen lisäksi kalalle!JEE!! 
Pari tuntia Everi oli tosi ähky ja vaan läähätti ja Acu nuoli fanaattisena olohuoneen mattoa.:)